(ECO)LIFESTYLE

KULUTUS ELÄMYKSIKSI

Kun vuoden 2016 vaihteessa hyppäsin uusien vaatteiden ostolakkoon, aloin ihmetellä enimmistön rahan upottamista materiaan elämysten sijaan. Rätteihin joista useimmista katoaa hohto kotikynnyksen ylitäessä. Sisustusesineisiin, jotka päivitetään Facebookin sisustusryhmien tahtiin. Kaikkea tarvitaan lisää ja lisää. Hienompaa ja hienompaa. Ja hienompaahan löytyy aina. Kaiken tämän eteen tehdään valtavasti työtä. Työhön, suunnitteluun, ostamiseen ja huoltamiseen – puhumattakaan konmarittamisesta menee aikaa. Paljon aikaa. Ja sitten pohditaan, miksi aikaa ei ole mihinkään. Ei lapsille, ei vanheneville isovanhemmille, ei sille eikä tälle eikä rästitöille.

 

Kuluttaa voisi toisinkin, eikä elämän tarvitsisi olla askeettista. Ja edelleen valtion kassaan kertyisi veroja. Kuluttamalla elämyksiin käymällä esimerkiki: kampaajalla, kosmetologilla, kiropraktikolla, kylpylässä, teatterissa, syömässä, kahvilla, hölkötellä likkojen kymppiä tai vaikka maratoonia, elokuvissa, oopperassa, eläinpuistossa, taidemuseossa, liikkumassa, kiipeilemässä, yöpymässä hotellissa… Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Olen kuullut suhteellisen usein jonkun toteavan, ettei käy teatterissa näytösten hinnakkuuden vuoksi. Samaan syssyyn jatketaan kuinka ostettiin taas uudet verhot / vaate / keksi itse mikä. Ei sillä, olen itsekin aikoinani ollut valmis kituuttelemaan makaroonin varassa, jotta saisin uuden laukun. Mutta miksi? Olisiko uusi laukku lisännyt elämänarvoa? Tuskin, kun eivät siihen kyenneet edellisetkään.

 

Mitä pidemmälle menen entisestä kuluttavammasta elämästä (vaikka matka jatkuu jatkuu vaan…), sitä paremmin huomaan voivani. Jatkuva oman olemuksen ja olemisen materiaallinen päivittäminen on uuvuttavaa, mitä en tietenkää huomannut sitä harrastaessani. Tuhlailevaa elämäntyyliä rajoittaessa tavaran korvaa käteen jäänyt raha ja aika, jotka ainakin itse olen kokenut helpoiksi ohjata elämää rikastuttaviin elämyksiin. Enää ei tunnu vaikealta maksaa useampaa kymppiä teatterista, itsensä hemmottelusta, hotelliyöstä tai vaikkapa festarilipusta, vaikkemme kovin leveällä kukkarolla perhettämme elätetäkkään.

Tagged , , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *