300 VAATETTA EIKÄ MITÄÄN PÄÄLLE PANTAVAA

300 VAATETTA EIKÄ MITÄÄN PÄÄLLE PANTAVAA

Useiden muiden tavoin, katsoin itsekin Verta, hikeä ja t-paitoja-sarjan Yle Areenasta. Tosi-tv-sarja jätti sekalaiset fiilikset. Toisaalta olin iloinen, että tärkeä aihe nostettiin jälleen puheenaiheeksi. Mutta toisaalta asioiden käsittely tuntui pintaraapaisulta. Itseäni myös turhautti ajatus, että Suomessakin voi olla (ja onkin) aikuisia ihmisiä, jotka eivät tiedä asiasta juuri mitään, vaikka kuinka monesta tuutista asiaa yritetään jakaa. Se vain on niin, että meistä jokainen elää omassa kuplassaan, eikä tiedostavuutta ole mikään pakko valita.

Eniten turhautti oma käytökseni. Vaikka tiedän ongelman paremmin kuin hyvin ja olenkin siihen jo vuosia paneutunut, olen silti sortunut turhanpäiseen kuluttamiseen. Ihminen on kuitenkin laumaeläin, me janoamme toistemme hyväksyntää ja nykyihminen hakee sitä ennen kaikkea vaatetuksellaan.

Mikä meissä kuluttajissa on pielessä, kun joka kaudelle pitää saada uuttaa päälle pantavaa? Markkinakoneisto on tehokas, mutta varmasti itse kullakin hupishoppailijalla on uuden kaipuulle syynsä. Onko se sitten heikko itsetunto, juurettomuus, yksinäisyys, ihailun tarve, elintason näyttäminen, mielihyvän hakeminen tai jokin muu, se ei löydy eikä parane shoppailemalla.

Tarpeeseen ostaminen on kuitenkin asia erikseen enkä siihen tällä erää paneudu.

Innostuin läpikäymään vaatevarastoani ja jopa laskemaan osan. Minulla on 78 yläosaa, 26 alaosaa, 3 haalaria, 30 mekkoa ja 26 takkia, joka tekee 163 vaatekappaletta. Luvun ulkopuolelle jäi pyykit, urheilu-, yö- ja alusvaatteet sekä asusteet. Arviolta kokonaisluku keikkuisi jossakin 300 hujakoilla. 163 kappaleesta suurin piirtein puolet ovat kirpputorilta.

60-luvun vaatekaappini ei tosiaankaan ole mitoitettu tälle määrälle vaatteita. Myös useissa elämänhallinta-oppaissa kirjoitetaan liiallisen valinnanvaran turruttavasta vaikutuksesta. Ja tosiaan ainakin itse olen lukuisat kerrat todennut täyden kaappini edessä, etten löydä sieltä mitään päälle pantavaa. Huolimatta siitä seikasta, että omistan makuni mukaisia ja yhteensopiviakin vaatekappaleita.

Olen myös joitakin kertoja erehtynyt tyhjentämään olemassa olevaa varastoa ja hakemaan uudet tilalle. Se tuntuu tänä päivänä järjenköyhyydeltä, tilanteessa jossa vastaavalle toiminnalle ei ole minkäänlaista oikeaa tarvetta.

Ihminen tarvitsee vaatteita, muttei tällaisia määriä. Enkä keksi tilannetta, jossa aikuinen ihminen tarvitsisi kuukausittain uutta päälle pantavaa.

Aion haastaa itseni jälleen. Tavoitteenani on vähintään järkevän ostamisen vuosi. Pinterestissä on loputtomasti havainnointikuvia hakusanalla capsule wardrobe, joissa vaikkapa 13 vaatteesta saa 10 toimivaa ja toisistaan eroavaa vaatekertaa.  Noin kolmellasadalla vaatekappaleella luulisi pärjäävän yhden vuoden kuin vettä vaan.

Jutun kuvat ovat lainattu osoitteesta: pixabay.com



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *